maanantai 17. joulukuuta 2012

Haasteeseen vastaaminen

Sain tämän haasteen jo aika kauan aikaa sitten Raparperisydän -blogin kirjoittajalta. Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta, kun vastaan haasteeseen. Olen niin käsittämättömän laiska vastaamaan tämän tyyppisiin juttuihin, vaikka niitä on todella mukava saada!! :)

Haaste kuului, että minun pitää kertoa itsestäni 8 asiaa. En aio jakaa tätä tunnustusta kenellekään, koska tämän tunnustuksen jakamisesta on jo aikaa. :D

Apua, mitä minä keksin jakaa itsestäni 8 sellaista asiaa, joita en ole aiemmin täällä kertonut..

1. Vaikka olen pyöreä (tai yhtä pyöreä kuin jalkapallo, kuten eräs huomaavainen pappa huomautti eräässä paikassa, muisti hän huomauttaa myös rintojeni suuresta koostakin. Olipia siinä muuten kiva pappa...not. :/ ), niin olen aika tyytyväinen harrastamiini urheilulajeihin. Tämä tuli mieleeni ollessani tänään vesijumpassa. No siellä nyt on paljon mummojakin, joten ei ole niin rajusta urheilusta kyse. :D Mutta harrastan lisäksi lumilautailua, salia, hiihtämistä ja moottorikelkkailtua tulee myös talvisin.Varsinkin lumilautailun etu- ja takakanttauksen oppiminen on ollut palkitsevaa, se tuli mieleeni nyt kun pääsee Levin ihaniin maisemiin lautailemaan. Alkuun pitää vain kestää sitä jalkojen kipuilua, kun ei ole lautaillut taas vuoteen.

2. Pelkään, että jollekin läheiselleni tapahtuu jotain kauheaa. Tämä on varmaan yleinen pelko mutta aiheellinen maailmassa, jossa nykyään eletään.

3. Tänään mieleeni töissä tuli koulusurmiin liittyen, että mitä jos vaikka tuosta ovesta tulee sisään joku yhtä hullu, kuin siellä koulullakin on ammuskellut. Kaikenlaisia ihmisiä tuolla liikkuu.

4. Minut saa hermostumaan, jos ei omaa edes kohtalaisia käytöstapoja. Ja erittäin hermostuneeksi tulen, jos näen esim. jonkun heittävän roskan autosta luontoon. Hyvät käytöstavat opitaan kotoa.

5. Tulisin varmaan hulluksi, jos olisin normaalipainoinen ja voisin shoppailla missä vaan. Miten te normaalipainoiset ihmiset pääsette muotikaupoista pois ostamatta liikettä tyhjäksi? Tai hetkinen, olenhan minäkin mahtunut joskus elämässäni Vero Modan vaatteisiin. :D

6. Ei päästykään katsomaan lauantaina Hobbitit -elokuvaa, koska se oli loppuunmyyty. Mutta se oikeastaan minua haitannut, en ehkä olisikaan silloin jaksanut istua melkein kolmea tuntia siellä salissa.

7. En voi ymmärtää, että miten jotkut "ammatikseen" bloggaajat voivat väittää, että blogin pitäminen käy ihan kokopäiväisestä työstä. On varmaan tosi rankkaa käydä yhteistyökumppaneiden järjestämissä tilaisuuksissa ja  vastaanottaa ilmaisia tuotteita. Yrittäjänä tulee tehtyä paperitöitä mutta ei todellakaan niin paljon, että sitä voisi verrata kokopäivätyöhön.

8. En uskalla painaa "julkaise" -nappia.




6 kommenttia:

  1. 7. kokopäivä bloggaajat julkaisee yleensä 1-2 postausta päivässä, vastaa satoihin kommentteihin ja kymmeniin yhteistyömaileihin, ottaa osaa tapahtumiin ja käy palavereissa yhteistyökumppaneiden kanssa. Ja sitte tietty pyörittää niitä yrityksen paperiasioita. Kyllä se ihan kokopäiväistä hommaa on, vaikka onkin mielekästä. Luulen, että enemmän ihmettelijöillä kiikastaa just siitä että sitä ei mielletä työksi siksi, että se on enimmäkseen niin kivaa :)

    Mutta eipä suomessa taida kovin montaa kokopäiväistä bloggaajaa vielä olla.

    Kohdat 2,3, ja 4 vois olla omasta suusta! :/ Ja joo, pian nähdään! Ihana tää sun blogi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kyllä oikein vieläkään ole samaa mieltä kanssasi liittyen tuohon kohtaan 7. Itse esimerkiksi herään arkisin 5:30, lähden töihin ja kotiin tulen vasta joskus klo 17:30-18:00. Minulla ei ole mahdollisuutta hengailla työpäivän aikana lounaalla tuntia ja käydä välillä esimerkiksi jossakin kaupassa. Pitkien työpäivien lisäksi on muu elämä odottamassa, kuten kissut, blogi, kotihommat jne. Ammatikseen bloggaavien päivä on huomattavasti vapaampaa, saa päättää mitä tekee ja kuinka pitkään. Tiedän jonkin verran yrittämisestä, koska vanhempani ovat yrittäjiä. Tietysti on poikeuksia, kuten MTL -tytöt, joilla on kunnioitettavia projekteja vaikka kuinka mutta näin ei tosiaankaan ole kaikilla ammatikseen bloggaavilla. Lisäksi lomalle ei voi lähteä silloin kuin mieleen juolahtaa, ne täytyy sopia vähintään ½ vuotta etukäteen.

      Asioista on hyvä keskustella ja mukavaa, että joku jättää eriäviä mielipiteitä. :)

      Poista
    2. No mut onhan muitakin aloja, jotka ei oo sidottu tuon tyyppiseen päiväjärjestykseen. Muusikot, taiteilijat, kirjailijat, näyttelijät yms :) Onhan sekin kokopäivätyötä vaik onkin toisenlaista.

      Poista
  2. Käsittääkseni näistä ammatikseen bloggaavista suurin osa opiskelee, joten en ihan ymmärrä, miksi bloggaaminen ei olisi koko aikaista työtä? Saman verran kuin muutkin opiskelijat tekevät opintojensa ohessa? Toisaalta, minä ainakin luen mielelläni monen heidän blogiaan saaden niistä inspiraatioita ja ideoita. Yrittäjän arki ei ole helppoa (työni puolesta asiakkaani ovat pienyrittäjiä) ja kyllä siinä on ihan tyytyväinen kun käy "normaalissa" työssä sen sijaan, että olisi itsensä työnantaja. Tämä näin omasta näkökulmastani, enhän minä tiedä, paljonko he tekevät töitä ja millainen mailisuma kenelläkin odottaa aamuisin vastaamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edellä kommentoinkin jo ajatuksiani ja lisäyksenä vielä, että kyllä minullakin on joka aamu ihan mukava määrä vastaamattomia työsähköposteja odottamassa. :D

      Poista
  3. muusikot taiteilijat kirjailijat näyttelijät joutuu oikeesti tekemään töitä eli tuottamaan jotain, mitä en menis vertaa ihan nelly kollaasin. esim. diakoneilla on työajaton työaika ja he pääsee lounaalle tms milloin huvittaa - mut en ikipäivänä menis vertaa niiden työn bloggaajan "työks". Kyllä vaan oon satun kans samaa mieltä että kaiken maailman kissanristiäisis juokseminen ei ole työtä. se että työ on kivaa - joo, kivakin työ on työtä jos siinä tuotetaan jotain. varmaa sofi oksasellakin oli kivaa ku kirjaa kirjoitti mut voidaanko verrata finlandia palkittu teos johonkin päivän asu sepustuksee?

    VastaaPoista